Tarkkana läpi elämän

Kyllä sitä vaan saa tarkkana olla.
Söin nimittäin eilen jälkiruuan jonka Karvinen oli tuonut kaupasta......noooh ..... ei siinä mitään. Se valkoinen osuus oli ihan hyvää ja maistuvaa mutta se karamelliosuus maistui aivan kamalalle ja olin ihan varma että ihan kuin viina maistuisi suussa..... syötyäni tarkastin sisällisluettelon ja TADAA!

Kyllä se vanhan juopon makuaisti yhä on tallella. Viinaahan tuossa oli! Pitääkö sitä ruveta kaikista tuotteista etsimään sisällisluettelosta sisältääkö tuote alkoholia. Tuotteen päältä kun asiaa ei mitenkään voinut nähdä että onko siinä alkoholia vai ei. Joku voisi nyt sanoa että no ei se haittaa kun tuo määrä on niin vähäinen. No mulle haittaa. Mä olen raitistunut alkoholisti ja vältän kaiken alkoholin myös tuotteissa. Mä en juo "mukamuka" juomia..... en missään muodossa. En syö karkkia missä on vähäinenkin määrä alkoholia, en mitään juomia, en leivoksia enkä mitään jälkiruokia. Musta sellainen on itsensä pettämistä mitä pahimmassa määrin.

Ja tämä on mun tyylini elää. Jokainen elää omalla tavallaan.

No mitä mä tein kun nyt vahingossa tuon pannacotan tulin syöneeksi. No enhän mä jälkikäteen voinut mitään tehdä. Juoksin hyvin nopeaa kylppäriin pesemmään hampaani. Ei siitä kyllä onneksi mitään jatkoseuraamuksia tullut ONNEKSI.....joten kyllä sitä saa tarkkana olla.
Tarkkana läpi loppuelämän.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti