Iski pikku hikka

Joskus tuntuu siltä että tekee niin tai näin niin aiva menee väärinpäin.

Tämä mun elämäntaparemontti on hiukkasen tauolla. Tai siis ei ole tauolla vaan tässä tuli matkan varrelle vaan sellainen pikku hikka. Nimittäin mä sairastuin noin puoltoistakuukautta sitten aika vakavasti. Meinasi nimittäin lähteä henki.

Mä olen kertonutkin tässä blogissani tuosta mun erittäin pahasta levottomat jalat oireistostani ja siitä että meinasi käydä huonosti. No mua tankattiin aika rajusti nesteillä Vaasan keskussairaalassa ja siitä lähtien mun kroppa on ollut turvoksissa. Jalat varsinkin turposivat ja on kovat ja kipuja on enemmän kuin tarpeeksi. Kävipä nimittäin niin että paino lähti nousuun ja mä tiedän pidettyäni ruokapäiväkirjaa että syömällä se paino ei ole noussut eikä kyllä juomallakaan. Kahdessa viikossa kun kroppa lisää painoa 10 kiloa ja olo on kun turvonneella pullataikinalla niin johan se mietityttää ja ihmetyttää ei pelkästään mua mutta lääkäriäkin ja koko hoitohenkilökuntaa. 

Ja tokihan se hoitotiimi alkoitti sen syyttävän sormensa heiluttelun mua kohti. Musta kun tuntuu siltä että kun olisin ollut Satu 3 v joka istuu kakka housussa kaikkien syyttävän sormen edessä istuen ja ihmetellen: HYI HYI KUN OLETKIN OLLUT TUHMA. Se ajatus siitä että se turvotus lähtee sillä että kävelee. No ehkä se lähtee mutta miten sitä kävelee jos on niin kipeä ja turvoksissa ettei oikein pysty kunnolla kävelemään. 

Se on niin hemmetin helppoa osoittaa se syyttävä sormi toista ihmistä kohti. Sitä on niin hemmetin helppoa laittaa toiselle ihmiselle tavoitteita tajuamatta sitä että et sä itse ole kävellyt mun kengissäni pätkän pätkää.

Ja löytyihän se lääketieteellinen syykin ongelmaan ja siihen lääkitys joten nyt odotetaan ja katsotaan joskos se lääkitys alkaa tepsimään. Mutta koska mä voin niin mä en syytä kerro. Sanon vaan sen että koittakaa uskoa niihin ihmisiin ja siihen mitä ne sanovat ja mitä ne teille kertovat.

Joten en mä tätä elämäntaparemonttia ole lopettanut. Tässä vaan tuli pikku hikka matkaan ja mä jatkan kunhan mun kroppa antaa myöden ja voi paremmin. Sitä on todellakin niin helppo syyttää toista yhdestä sun toisesta katsomatta kertaakaan sinne peiliin että mitä sieltä itse näkee. Näkyykö sieltä piru vai enkeli.