Onnellinen 1-vuotias

Karvisen ostokset joilla päivääni juhlistimme
365 päivää
Kokonaiset mahtavat 365 päivää joista hetkeäkään en vaihtaisi pois.
Tai siis rehellisyys on nykyään se perusta jolle me Karvisen kanssa tämä uusi elämä rakennetaan. Joten eivät ne jokainen päivä ole ruusuilla tanssimista olleet. Alkuun se viinanhimo vaivasi ajoittain. Tapasin nähdä joka yö känniunia joissa yhä juopottelin. Nuo unet olivat niin todentuntuisia että herätessäni olin aivan totaalisen paniikissa luultuani että nyt mä sitten olen retkahtanut ryyppäämään. Mä saatoin vielä herätessäni maistaa sen viskin poltteen suussani ja tuoksun nenässäni. Paniikin jälkeen tajusin sen olleen vain unta. Noita unia tulee vieläkin mutta harvemmin. Yleensä silloin kun mä stressaan jostakin asiasta.

Mä en ymmärtänyt sitä sanomaa alkuun laisinkaan että sekunnit muuttuvat minuuteiksi, minuutit tunneiksi, tunnit päiväksi. Mutta nyt oltuani vuoden virallisesti raittiina olen huomannut että ne sekunnit muuttuivat minuuteiksi, minuutit tunneiksi, tunnit päiviksi ja yhtäkkiä mä huomasin että se viinan perkele ei enää hallitse mun elämääni. Se ei pyöri koko aikaa mielessäni. On helpompi olla ja elää.

Mutta en mä anna itselleni varaa turhaan hurmioon. Tämä alkoholismi on kavala ja hirveä tauti. Ja se johtaa hoitamattomana kuolemaan. Tänään mun on helpompi elää mutta mun on hoidettava itseäni joka päivä. Mä en saa sen viinapirun antaa vietellä mua. Sillä se vie helposti mennessään. Mä olen saanut oikeat työkalut itseni hoitamiseen. Ja mä hoidan itseäni koko loppuelämän. Niin siten mun elämäni pysyy elämisen arvoisena.

Viimeisen ryyppyni mä olen ottanut 19.7.2017 mutta lasken raittiuteni alkaneen 6.2.2018 kun aloitin päihdekuntoutuksen paikassa nimeltä OIKEAHETKI. Tämä paikka antoi ne oikeat työkalut ja oikeat eväät tähän uuteen elämään. Ei se paikka mua eikä ketään muutakaan päihderiippuvaista voi raitistaa. Jokaisen on tehtävä se raitistuminen itse. On hoidettava itseään. Mutta tuo paikka antaa ne tärkeät työkalut joilla itseänsä hoitaa. He ovat tukena. Enää mä en ole yksin ongelmani kanssa. He hyväksyvät minut tälläisenä kuin olen: raitistuneena juoppona.  Ja se vertaistuki. ne kanssa rinkiläiset joidenka seuraan istun. He antavat omilla tavoillaan voimaa ja heiltä oppii aina uusia juttuja. Mä sanonkin aina että mä voin aina oppia uutta. Kun mä vaan nöyrästi jaksan avoimin sydämin kuunnella.

Mun osaltani tää uusi elämä on opettelua asioihin mihin mulla ei koskaan aiemmin ollut aikaa eikä kiinnostusta. Mä rakastan tätä elämää ja olen kulkenut kauas ja pitkän matkan siitä juoposta itsesäälissä rypevästä kammottavasta haisevasta puliakasta. Siitä kammotuksesta on kuoriutunut uusi ihminen. Mä en vielä tunne tätä uutta ihmistä täysin mutta mulla on loppu elämä aikaa tähän uuteen minääni tutustua.

Tästä alkaa uuden elämäni toinen vuosi.
Tuokoon se tullessaan onnea ja iloa.
Uusia ystäviä ja vanhoja ystäviä.
Rakkautta ja välittämistä.
Elämä jatkuu
Raittiina, onnellisena, kiitollisena ja elämään tyytyväisenä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti