Mä havahduin jälleen eilen siihen tosiasiaan että mulla on taas ryöstäytymässä tuo shoppailunhimo hallinnasta. Mutta hyvä niin että mä itse olen siitä huolissani ja huomaan sen olevan ongelma. On nimittäin taas tullut viimeaikoina shoppailtua. Mutta ei niinkään mitään turhaa niinkuin ennen.
Kiinakaupasta tuli aikoinaan ostettua pahimpaan himoon yhtä sun toista ja tänä päivänä suurin osa noista tilatuista härpäkkeistä on täyttämässä kaappeja ja kaapin hyllyillä pölyyntymässä. Velka klarnalle toki on olemassa mutta se taas kuuluu niihin asioihin joille mä en tänä päivänä voi mitään muuta kun sen että en kasvata sitä olemassa olevaa velkamäärää.
Mä lohduttelen itseäni että en mä mitään turhaa ole ostanut. Mutta siis tarvitsenko mä oikeasti niin paljon kenkiä. Ennen mulla oli vain yhdet kengät. Vuonna 2006 ostetut vaelluskengät. Mä menin kenkäkauppaan ostamaan nättejä kenkiä mutta ostin sitten rumat vaelluskengät. Ne kun oli tajouksessa ja ainoat mitkä mun turvonneeseen ankan räpylään sattuivat menemään. Ja mä ajattelin että mitäs väliä sillä on millaiset kengät mulla on kun enhän mä missään koskaan käy vaan juopottelen kotona niin mihinkäs mä nättejä kenkiä tarvitsisin.
Mutta mä oikeasti nautin nykyisin noista näteistä, kauniista ja värikkäistä kengistä. Ennen mulle meni jalkaan vain 42 numeroinen mutta mun hämmennyksekseni turvotus jaloissa on lakannut raitistumisen jälkeen ja jalkaan menee 40-41 numeron kenkä. Joten valikoima ja mahdollisuus saada nättejä itselle mieluisia kenkiä on kasvanut melkoisesti.
Ostin myös uuden selfietikun. mulla on tarvetta sille mutta siis oliko siitä pakko maksaa lähes seitsämänkymppiä. Mulla yksi kiinakaupan vekotin oli ja ei se mitään kestänyt. Joten mulla on sille tarvetta. Tosin se on ollut mulla nyt 3 viikkoa ja vielä mä en sitä tarvetta ole löytänyt. Mutta ehkä se tulee sitten kun tulee.
Mä olen alkoholisti ja se mun vinanhimo on muuttanut muotoaan ja siirtynyt kaiken makean himoon ja tuohon shoppailuun. Mutta mä kovasti yritän tosiaan itseäni lohduttaa että nykyisin mä en enää osta mitään tarpeetonta. Mutta siis oikeasti voisi ajatella että tarvitseeko ihminen oikeasti 9 paria kenkiä. Joku voisi siihen sanoa että no ei tarvitse. Mä taas ajattelen sen niin että mulla ei ole koskaan elämässäni kovinkaan montaa kenkäparia ollut. Mä olen talsinut ne kenkäni aina siihen kuntoon että vaihdettu on kenkiä vasta kun on ollut ehdoton pakko. Nyt musta on ihanaa kun voi vapaasti valita mieleisensä kengät mielialan ja tunteiden perusteella.
Joten jos mä ostan kengät niin mä ostan mikäli ne miellyttää mun silmää ja ei maksa aivan kamalan paljon. Kalleimmat kengät jotka mä viime viikolla ostin on Pomarin kengät jotka oikeasti maksaa 145 euroa mutta oli alennusmyynnissä 65 % alennuksella. Että ei ne oikeasti meidän taloutta kaataneet.
Mulle se uusi värimaailma on tuonut paljon iloa elämään.
Joten jos mä katson tarvitsevani jotain uutta niin mä ostan sen kanssa.
Mä lohdutan itseäni sillä ajatuksella että ennen mulla ei ollut varaa kun kaikki raha meni kurkusta viinana alas. Mä en juo viinaa enää niin mä voin ostaa itselleni jotain mukavaa jos mä niin haluan.
Mukavaa viikonloppua kaikille teille ihanille siellä jossakin 💗
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti