Se keskustelu viriää aina sillon tällön meidän juoppojen keskuudessa. Siis meidän joidenka pitäisi olla raitistuneita. Että mitä sitä juo saunajuomaksi tai kesäjuomaksi tai muutoin vaan. Se kun se alkoholi on kiellettyjen listalla.
Mä en ajattele sillälailla että se on kiellettyjen listalla tai ylipäätään millään listalla. Sitä viinaa kun ei mulle ole olemassakaan. Mun ei tarvitse sitä ajatella eikä listoittaa tai kategorisoida millään lailla. Mulla on helpompi olla ja elää kun mun ei tarvitse miettiä päätäni puhki että ostankos mä nyt kaupasta sen pilsnerin vaiko alkottoman oluen tai alkotonta punaviiniä. Mä olen raitistunut alkoholisti joten mulle se valinta on selvä. Mä juon kraanasta mieluuten vettä tai jos jotain pitää kaupasta tuoda niin ostan sitten ihan vaan kivennäisvettä.
Mutta mua yhä hämästyttää se miten joidenkin "raitistuneiden" kanssa juoppojen ajatusmaailma toimii. Luin äskettäin eräältä palstalta että yksikin suo itsellensä 0,5% että sitä pitää rajana. Yksi toinen sanoo juovansa alkoholitonta olutta koska pitää sen mausta. Ja mä sanon että ja HÖPÖ HÖPÖ. Kuka alkoholisoitunut juoppo sitä viinaa ja kaljaa kiskoi napaansa sen maun takia. Ai juu ... kyllä vain se tää itse keitetty kilju onkin niin hyvän makuista...sillee kukkaisa bukee. Tai haistelee ja maistelee alkotonta olutta ja kehuu sen makua. Siis missä menee se raja etteikö ne ajatukset mene sinne juoviin päiviin kun sitä joi miltei kaikki partavesistä paripäivää käyneeseen kiljuun saadakseen nuppinsa sekaisin.
Eiköhän se ole meidän juoppojen aika katsoa sinne peiliin että mitä sieltä näkyy ja viimeinkin tunnustaa itsellemme että se aika on mennyt menojaan. On aika olla viiimeinkin rehellinen ja myöntää ne tekosyyt joidenka vuoksi se entinen elämä houkutteli aina vaan syvemmälle sinne suohon. Ihminen joka sallii pienetkin prosentit sallii kyllä ajan myötä isommatkin prosentit ja se matka alkottomasta alkoholilliseen versioon on erittäin lyhyt. Ja toki mulle voi tulla väittämään jotain muuta ja selitellä ummet ja lammet ja mä sanon siinä tilanteessa että luuletteko te helvetti ihan oikeasti että mä en ole noita selityksiä kuullut omasta ja muiden kanssa juoppojen suusta ennekin. Mä olen seurannut vierestä niitä selityksiä ja nähnyt sen miten ne selitykset ovat vieneet mennessään. Sitä itsekkin alkaa uskomaan niihin omiin valheisiinsa. Ja suruissaan huomaa kovinkin raittiuttaan arvostaneen ystävän sortuneen matkalla sinne sivupolulle. Jokaisen tieltä uupuneen mä toivon tervetulleeksi elämääni uudelleen sitten kun he löytävät jälleen sen oikean tien. Sitten kun he ovat sen pohjansa löytäneet ja ovat valmiita ihan aikuisten oikeasti jättämään sen juoppoelämän taakseen.
Mun mielestä kaikenlainen mietistely siitä mikä juoma on sallittua ja mikä ei on täysin turhaa. Jokainen osaa ne omat päätelmänsä tehdä omassa päässään. Katsoa syvälle itseään silmiin ja nähdä kuka sieltä peilistä oikeastaan tuijottaa. Istuuko siellä olkapäällä se vanha vihtahousu perkele joka on houkuttelemassa entisille jäljille vaiko se KV joka opastaa ja ohjaa oikealle tielle. Kuunnellaan mieluummin sitä KV:ta.
Kaikkein paras on lopettaa se valehtelu ja siirtyä askelta eteenpäin ja jättää se itsepetos taakse. Joku saattaa pitää näitä mun juttuja tiukkoina kukkahattutäti mietteinä. Mutta tässä on kyse mun elämästäni ja mun tulevaisuudestani ja onhan se nyt helvetti että mä annan kenenkään sotkea ja pelleillä mun tulevaisuuteni kustannuksella. Sillä kaikki eivät ole raittutensa kanssa niin vankalla pohjalla kuin itse olen. Mun perusta on vahvaksi muuriksi rakennettu. Kiitos OIKEAHETKI ja kaikki vertaistukea mulle antaneet ja antavat. Mutta mä tiedän että niitä vasta raittiutensa löytäneitä on paljon ja he saattavat sortua kovinkin helposti lukiessaan "neuvoja" siitä että ei se haittaa jos sä juot sitä sun tätä. Jokainen voi toimia ihan tavallaan kunhan toimii omassa elämässään eikä tuo niitä omia käsityksiään yleisesti esille.
Mulle valinta on selvä.
Mulla elämä menee nollatoleranssilla.
Mä olen raitistunut alkoholisti ja sellaisena aion pysyäkin.
Kuuntelen itseäni ja sisintäni ja mitä se KV mulle kuiskuttelee.
Harhailtuani vuosikymmeniä hukassa mä olen löytänyt viimeinkin oikealle polulle ja mä aion sillä polulla pysyäkin.
Tsemppiä meille kaikille.
Suurella sydämellä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti