Voi tätä tunnetta



Siis voi hittolainen tätä tunnetta.
Ei voi muuta todeta kun että on siinä sitten oikea artistien artisti.
Nimittäin Antti Railio.

Oltiin tänään illalla kuutelemassa Vaasan kirkossa Antti Railion joulukonsertti ja täytyy sanoa että on siinä miehellä mahtava ääni. Ei sitä oikeastaan tajua ennenkuin livenä pääsee kuulemaan. Ei se telkkari tai cd mitään kunnon tunnetta saa aikaan. Tälläinen ilon ja onnen tunne syntyy vain siitä live konsertista.

Mä tilasin noi liput jo lokakuun alussa. Heti kun huomasin ilmoituksen. Ja hyvä oli että tilasin kun konsertti oli loppuun myyty. Kirkko tosiaan oli tupaten täynnä.

Mä en ole koskaan voinut kuvitellakkaan että mikään voittaisi sitä tunnetta mikä ennen tuli siitä viinasta. Siis sellainen eurofian tunne. No loppuaikoina sitä tunnetta ei enää tullut kun se oli sellaista väkisin juontia. Sielu ei halunnut vaan kroppa vaati lisää ja lisää. Kroppa vaati lisää viinaa vaikka kunto heikkeni heikkenemistään.

Siis tuossa Antti Railiota kuunnellesani tuli mieleen ne monet kerrat kun oli jäänyt meno menemättä ja konsertit kuulematta kun se viina vei voiton aina ja ihan kaikesta. Mikään ei ollut sitä viinaa tärkeämpi. Ei edes rakkaus saati se oma terveys.

Viimeksi ennen tuota Railion konserttia olin Karvisen ja äitini kanssa kuuntelemassa Joel Hallikaista Nivalan kirkossa. Aikaahan tuosta jo on kymmenkunta vuotta varmaankin. Mutta muistan että se selvinpäin oleminen kun konsertti oli vasta kello 19 illalla oli äärimmäisen kamalaa. Mua hermostutti ja otti totaalisesti kalloon koko saakelin Joel Hallikainen ja siinä samassa äitikin. Minä niin mielelläni olisin jäänyt pois juopottelemaan. Mutta kun en kehdannut enkä löytänyt mitään tekosyitä mitä sanoa.

Mutta siis tää onnellinen ja euforinen tunne mikä tuosta Antti Railion konsertista jäi sydämeen ja sieluun on jotain niin valtavaa että sitä ei oikeastaan voi sanoin kuvata. Mulle toi Railio on ollut uransa alusta asti todella tärkeä ja olen tykännyt aina hänen musiikistaan. Oman tiensä kulkija. Ja kannatti se raitistua että tuli tämäkin koettua koska alkoholistina mä en olisi viitsinyt mennä. Eihän mulla olisi ollut aikaa eikä rahaa. Kaikki ylimääräinen raha kun meni viinaan. Ja kaikki ylimääräinen aika meni juomiseen.

Tämä onnen tunne sydämessä on hyvä jatkaa kohti joulua. Yhtä konserttia ja yhtä kokemusta rikkaampana ja ennenkaikkea raittiina.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti