Mun on ollut vaikea hallita intoani tämän projektin ja bloginpitämisen suhteen.
Mutta mä olen alkoholisti, niin yritän ottaa rauhallisesti 😁 ... minkä mut tuntevat tietää mulle olevan äärimmäisen vaikeaa.
Aa:n yksi ajatuksista on että olimme kohtuuttomia kaikessa.
Tämä pätee minuun erittäin hyvin. Innostun kaikesta ja yritän täyttää tyhjän tilan ja ajan kaikenlaiselle tekemisellä ettei viina ala pyörittämään ajatuksia. Tuo tie usein vei entistä synkempiin ajatuksiin.
Huomasin ahdistuvani jos en pysynyt päiväsuunnitelmassa. Sitten aloin sisäistämään Minnesota mallin ajatusta elämisestä vain hetken ja päivän kerrallaan. Oloni helpottui.
Joten nytkin toppuuttelin itseäni etten heti kirjoita itseäni loppuun ja kyllästy sitten totaalisesti ja ahdistu. Olen keksinyt erinäisiäkin harrastuksia joista en ole päässyt edes alkua pidemmälle. Kaikki harrastustarpeet ovat olemassa ja hankittuna mutta se into tekemiseen puuttuu. Esittelen näitä juttuja ehkä sitten uusissa teksteissä.
Tänään oli mukava päivä. Kävin uuden pyörätuolin sovituksessa. Joo, mä join itseni pyörätuoliin. Kävelemään jouduin opettelemaan uudelleen mutta siitäkin sitten muissa kirjoituksissa.
Tää mun nykyinen pyörätuoli on ollut uusi v. 2005. Se nitisee ja natisee. Se paukkuu ja kolisee. Tuoli on äärimmäisen raskas kelata, varsinkin silloin kun renkaissa on liian vähän ilmaa. Uudessa onkin sitten umpikumirenkaat. Tuolin kaatumaesteet eivät toimi ja ne onkin sidottu tuoliin nippusiteillä eli vaarallinenkin laitos tämä vanha rämppä on. Toinen kaatumaeste osuu renkaan pinnoihin ja aiheuttaa pärisevän äänen. Samanmoisen kuin pikkupojilla oli entiseen aikaan. He kiinnittivät pyykkipojalla pahvin tai muovinpalasen renkaaseen joka päästi ajaessa pärisevää ääntä. No mulla on oma pärinäääneni. Ei se liikkumista haittaa.
Kivaa keskiviikkopäivää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti