Mutta nyt on pakko hehkuttaa ja ihan pakko oli tehdä jotain ja suunnitella yksi tärkeä meno joulukuulle.
Mä nimittäin bongasin Antti Railion Joulumaan taikaa konserttikiertueen ja pakkohan mun oli varata liput sinne. Mä en muistakkaan milloin viimeksi mä olisin käynyt kuuntelemassa livenä musiikkia.
Edellisen kerran olin menossa kun Tarja Turunen esiintyi lähi kirkossa. Tuolloin meillä molemmilla oli liput. Mutta mun lippu jäi käyttämättä. Mä en pystynyt olemaan sen vertaa selvinpäin että olisin sinne päässyt joten Karvinen meni yksin.
Mä selittelin itselleni että kun mä olen niin flunssaisen oloinen, mulla on pää kipeä, mulla on vatsa kipeä: plaa plaa plaa. Niitä joutavia juopon selityksiä että taas voi tehdä oharin ja pettää lupauksensa. Viina vei kaiken edelle. Ei siinä yksi yhdessätekeminen ollut minkään arvoinen.
Hauskempaa mulla oli täällä kotona istua ja sääliä itseäni. Itkeä sitä juopon sääli-itkua. Säälikää mua, mä olen niin kipeä etten mä voi mennä mihinkään. Mites olisi että mä olin niin kännissä aina etten ehdi ja sen takia kehtaa mennä minnekkään.
Tuo juominen ja juopottelu oli sen verran tärkeää että jos Karvinen olisi laittanut mut valinnan eteen pari vuotta sitten. Että valitse rakkaus ja hänet tai viina niin mä olisin sen viinan valinnut. Onneksi niitä vanhoja asioita ei tarvitse enää vatvoa. Tänä päivänä mä olen miljoonien kilometrien päässä siitä ihmisestä joka mä olin juoppona alkoholistina. Mä olen toipuva alkoholisti.
Nyt mä todellakin toivon että päästään tuonne. Nyt se meno ei ole ainakaan kiinni mun juomisestani.
 |
| Kuva:lippu.fi |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti