Marraskuu ahdistaa

Mä olen aina ollut kesäihminen ja olen aina inhonnut talvea. Mua aina tuntuu palelevan ja tuo pimeys masentaa ja ahdistaa. Ja varsinkin tuo riivatun kellojen kääntely sinne sun tänne. Mulla menee aina elimistö täysin sekaisin.

Se tää ahdistus saapuu joka vuosi samoihin aikoihin. Samalta tuntuu...siis tuntuu siltä kun mikään ei huvittaisi. Istun tietokoneen edessä ajattelematta mitään. Pää tuntuu tyhjältä ja sielu tuntuu vieläkin tyhjemmältä.

Siltikin jokin asia on erilailla kun yleensä aiemmin. Nimittäin se että mun ei tee mieli viinaa. Ennen se oli ihan saletti että viina parantaa kaiken....niin päänsäryn kuin ahdistuksenkin. Muutaman drinksun jälkeen elämä luistaa taas mainiosti...ainakin mä kuvittelin niin.

Kaikkihan sen tietää ettei se viina paranna yhtään mitään. Yhtään ongelmaa ei ole etteikö sitä saa viinalla pahennettua entisestään.

Yleensä se tää olo helpottaa kun päästään jouluun. Mä niin rakastan joulua. Olen hommannut joululahjatkin jo hyvissä ajoin. Joulukortit odottavat tekijäänsä. Materiaalit on hankittu valmiiksi korttitalkoisiin mutta kun ei huvita niin ei huvita. Saas nähdä käykö tässä kuitenkin niin että edellisenä iltana kun korttien pitäisi olla postissa ne odottavat yhä tekijäänsä ja päätetäänkin mennä normi ostokorteilla.

Huomenna se on sitten jo marraskuu.
Kyllä tämä tästä
Elämä kantaa


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti