Elämä on vaikea yhtälö.Joskus se vaan heittää meitä sikin sokin
Sen kyydissä on niin pirun vaikea pysyä
Kaikki ei pysy mukana
Mä tipahdin kyydistä huomaamatta sitä
Putosin pimeyteen
Mutta mä löysin tieni takaisin
Mun ei tarvitse enää olla yksin
Mun ei tarvitse juoda
Mä en tarvitse viinaa pystyäkseni elämään onnellista elämää.
Sehän on ihan selvä että mä olen tehnyt hirveitä asioita ollessani alkoholisti.
Mä en pysty menneisyyttä muuttamaan. En vaikka miten haluaisin.
Ainoa asia jonka voin tehdä on pyytää anteeksi.
Antakaa anteeksi.
Mä sanon ne kaksi sanaa: Anna anteeksi.
Se että musta tuli alkoholisti ei ole kenenkään syy.
Mutta tänä päivänä mä pystyn kulkemaan jälleen pää pystyssä pelkäämättä elää.
Tänä päivänä pystyn tuntemaan. Olemaan onnellinen. Mä pystyn elämään tuntematta häpeää menneisyydestä. Sillä ei se määrittele mua ihmisenä. Eikä se määrittele sitä millainen ihminen mä olen tänään.
Mä olen kulkenut pitkän matkan. Mä olen kaukana siitä ihmisestä joka kerran olin.
Mä jatkan tätä matkaani pää pystyssä ja onnellisena siitä että olen raitis.
Se joka ei pysty antamaan anteeksi ei ehkä ole siihen valmis.
Se on ihan ok. Ehkä nämä henkilöt ovat valmiita siihen joskus.
En mä rupea armoa anelemaan. Ei mun tarvitse.
Mä olen tehnyt sovinnon itseni ja menneisyyteni kanssa.
Jokaisella meillä on menneisyys. Mä en voi sitä muuttaa.
Mutta mä teen tästä päivästä paremman jotta
tulevaisuudessa mun ei tarvitse katua mennyttä
Mä elän vain tätä päivää ja olen onnellinen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti