Mä nimittäin inhoan sellaista keskustelua joka joskus viriää meidän juoppojen kesken. Eli mitä voin juoda ja mitä en. Eli mitä korvaavaa alkoholintyyppistä ei alkoholitonta juomaa voin juoda. Toiset juovat simaa ja jopa kotikaljaa. Toiset ykkösolutta tai alkoholitonta punaviiniä. Mulle se vastaus on EI MITÄÄN.
Mä en vain pysty ajattelemaan noin. Mä olen tiukka. Siis tiukka itseäni kohtaan. Mulle se on ihan sama miten kukin juoppo raittiutensa hoitaa mutta mä olen raitistuttuani päättänyt olla 100% raitis. Mä pidän huolta vain tästä omasta tontistani enkä siis pyri ketään muuta raitistamaan. Mä en vain siihen pysty. Mun on tässä asiassa ajateltava itseäni ja oltava itsekäs. Mun mielestä tuollainen on itsensä pettämistä.
Kuuluin kerran Facebookissa ryhmään jonka piti olla raitistuneiden alkoholistien ryhmä. Kuinka ollakkaan siellä ruvettiinkin miettimään sitä että mikä on parhaimman makuinen ja halvin alkoholiton olut. Tai mikä on parhaimman makuinen alkoholiton punaviini. Siinä vaiheessa mä "nostin kytkintä" ja häivyin kyseisestä ryhmästä.
Mä olen 30 vuotta juonut. Milloin mihinkin syyhyn vedoten.
Multa yksi ystävä kysyi että miksi sä joit. No tuohon kysymykseen on kaiketi kaikkien juoppojen vaikea vastata. Se kysymys että miksi juoppo juo lienee niitä luomakunnan suurimpia mysteereitä ja mä vähän luulen että sen ongelman ratkaisijasta tulisi miljonääri. Mulla todellakin ne syyt vaihtelivat aina sen mukaan miltä tuntui ja millä sain perustellusti hankittua viinaa. Koskaan se vika ei ollut mussa itsessäni. Se vika oli aina muualla.
Jokainen todellakin huolehtii siitä omasta tontistaan. Niin teen minäkin ja mä en suvaitse ajatusteni juoksevan alkoholittomiin tuotteisiin, alkoholittomaan punkkuun, alkoholittomaan olueen, simaan saati kotikaljaan. Noista alkoholittomista tuotteista kun on hyvin lyhyt matka takaisin siihen vanhaan paskaan. Mä en tiedä mitä esimerkiksi punaviinikastike mulle aiheuttaa. Siis kyllähän se tiedossa on että siitä keitettäessä haihtuu se alkoholi. Mutta aina ei tarvitse olla kyseessä se alkoholi. Joskus sen viinan himon voi laukaista se pelkkä maku. Eli mä en viitsi lähteä pelleilemään enkä kokeilemaan. Kun mä en tiedä miten se vaikuttaa niin en edes kokeile ja pidän tonttini tällä tavoin siistinä ja pääni ja ajatukseni kirkkaana.
Vaikka se miten onkin mun mielestä jokaisen oma asia niin mä en vaan pidä keskusteluista aiheesta alkottomat tuotteet. Viime vappuna Karvinen osti simapullon, no siinä oli hiukkasen alkoholia ja en mä edes maistanut. Se pienen pieni suun kostutuskin olisi voinut sortaa mun rakenteilla olevat perustat. Karvinen kävi sitten ostamassa mulle sellaista simaa mikä oli taatusti alkoholitonta. Markkinoilla viime kesänä oli kotikaljan maistattelija, en maistanut. Flunssassa ollessanikin katson tarkkaan tuoteselosteet samoin kun ruokaa teen. Ettei vaan missään pääse lipsahtamaan.
Tässä on kyse mun elämästäni. Mun päätöksestäni. Jokainen meistä juopoista elää omien tapojensa mukaan ja pitää omat tapansa pysyä raittiina. Tämä on mun tapani.
Kiitos siitä ystävät ja läheiset että kunnioitatte mun tapaani elää.
Luin blogisi, monenlaisia juttuja sinulla on ollut. Rohkean avoimesti kirjoitat.
VastaaPoistaKaikkea hyvää elämääsi! Toivon että kuntosi kohenee koko ajan, niin että olo on hyvä niin fyysisesti kuin psyykkisestikin!
Kiitos.
PoistaMä ajattelen sen niin että olemalla avoin voin parhaiten auttaa muita. Se että ihmiset ymmärtäisivät että tämä alkoholismi on sairaus ja tätä ei tarvitse hävetä. Niin ehkä se hoitoon hankkiutumisen kynnys madaltuisi.
Et ole ainut tiukka asian suhteen. Esim.Se kyseinen punaviinikastike ravintolassa kokki voi myös lisätä punaviiniä keittämisen jälkeenkin. Ja muistan ongelmat mitä alkoholi minulle toi, enkä halua niitä enää koskaan takaisin, joten miksi leikkiä edes ajatuksella. Se olisi sama vaan hakee rasvattu köysi samalla kun avaa pullon. Koska siihen johtaa se polku kumminkin jos juomisen taas aloitan.
VastaaPoista